Tietoa etuuksista / Ansiopäiväraha / Jäsenyys- ja työssäoloehto

Jäsenyys- ja työssäoloehto

Työttömyyskassan maksamien etuuksien saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyysehdon ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan sääntöjen mukaan.

Kassa maksaa ansiopäivärahaa sen jälkeen, kun olet ollut jäsenenä vähintään 26 kalenteriviikkoa ja jäsenmaksut on maksettu. Jäsenyysaika seuraa mukana, jos olet siirtynyt toisesta kassasta, edellyttäen, että olet siirtynyt kassasta toiseen kuukauden sisällä. Työssäoloehdon alkuehto täyttyy, kun jäsen on ollut 26 kalenteriviikkoa palkkatyössä. Jos sinulla ei ole yhtään työssäoloehdon täyttävää viikkoa 29.12.2013 jälkeen, tulee työssäoloehtoviikkoja olla 34 viikkoa.

Työssäoloehtoa laskettaessa huomioon otetaan sellaiset kalenteriviikot (ma-su), joissa työaika on ollut vähintään 18 tuntia ja palkka työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vuonna 2017 vähintään 1187 euroa kuukaudessa.

Mikäli työnantaja saa samalta ajalta palkkakustannuksiin TE-toimiston myöntämää korkeinta korotettua palkkatukea (perustuki ja lisäosa) tai samalta ajalta työmarkkinatukea ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitettua työllistämistukea, voidaan työssäoloehtoon lukea puolet työstä. Siltä osin, kun viikkoja ei voida lukea työssäoloehtoon, ne pidentävät tarkastelujaksoa. Jos työnantaja on saanut muuta palkkatukea, työssäoloehtoon luetaan kaikki työssäoloehdon täyttävät viikot. Korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty työ luetaan kuitenkin 30.12.2013 alkavasta kalenteriviikosta lukien työssäoloehtoon kokonaisuudessaan.

Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan.

 

Työssäoloehdon tarkastelujakson pidennys

28 kuukauden tarkastelujaksoa pidennetään, jos henkilö on hyväksyttävästä syystä estynyt olemaan työmarkkinoiden käytettävissä. Tarkastelujaksoa pidennetään enintään seitsemän vuotta.

Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat pääsääntöisesti:

  • osallistuminen TE-toimiston määräämään työllistymistä edistävään palveluun
  • sairaus ja kuntoutus
  • aika, jolta henkilö on saanut osasairauspäivärahaa
  • laitoshoito
  • osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke, mikäli työtä alle 18 tuntia viikossa
  • asevelvollisuus ja siviilipalvelu
  • päätoiminen opiskelu
  • vuorotteluvapaa
  • lapsen syntymä  ja enintään 3-vuotiaan lapsen hoito
  • omaishoito tai perhehoito, ellei hoitotyö ole ollut vähäistä
  • vapausrangaistus
  • palkkatuki –ja yhdistelmätukiajat, joita ei lueta työssäoloehtoon
  • päätoiminen työskentely, jota ei huomioida työssäoloehtoon: työskentely YK:ssa tai sen erityisjärjestöissä tai muussa kansainvälisessä järjestössä, jonka toimintaan Suomi osallistuu, sekä ns. kolmannessa maassa työskentely, jota ei kansainvälisten sopimusten mukaan voida lukea hyväksi Suomen työttömyysturvajärjestelmässä, au-pair-työskentely, apurahakaudet
  • muu näihin verrattava syy.

 

Työssäoloehdon voimassaolo

Työssäoloehdon voimassaolo päättyy, kun henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman hyväksyttävää syytä. Tämä koskee niin palkansaajia kuin yrittäjiä. Työttömyyskassa voi maksaa etuuksia vasta, kun henkilö on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Myös se, jos henkilö toimii palkansaajakassan jäsenyysaikana päätoimisena yrittäjänä yli 18 kuukautta, aiheuttaa työssäoloehdon voimassaolon katkeamisen.

 

Poikkeuksia työssäoloehdon laskemisessa:

 

  • Poikkeavat alat

Opetusalalla työajan tulee olla vähintään puolet kyseessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia. Jos päätoimisia tuntiopettajia ei kyseisellä opetusalalla ole, on työajan oltava vähintään kahdeksan viikkotuntia.

Luovan ja esityksellisen työn aloilla työaikaa tarkastellaan seuraavasti: Alle kuukauden kestävässä työsuhteessa, jossa luovan tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva, voidaan työssäoloehtoon lukea jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama verotettava tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään 1187 € (v. 2017).

 

  • Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläke

Kun henkilö on täyttänyt työssäolo- ja jäsenyysehdon ennen osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeen alkamista, määritellään päiväraha kokoaikaisen työn ansiosta ennen eläkkeen alkamista, vaikka työssäoloehto täyttyisi osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana.

 

  • Osasairauspäiväraha ja alennettu sairausajan palkka

Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan. Työssäoloehtoon ei myöskään lueta aikaa, jolta henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa. Sen sijaan työssäoloehdon tarkastelujaksoa pidennetään tällaisilta ajoilta.

 

  • Työaikapankki

Työssäoloehtoon ei lueta työaikaa, joka siirretään säästöön työaikapankkiin. Sen sijaan työssäoloehtoon luetaan se aika, jolloin hakija on ollut vapaalla käyttäen työaikapankkiin kerättyä aikaa ja saanut sitä vastaavaa palkkaa.

 

  • Työvoimapoliittinen koulutus ja omaehtoiset opinnot

Ansiopäivärahaa ei määritellä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tai omaehtoisen opiskelun aikana. Ansipäivärahan enimmäisaika voi tällöin alkaa alusta vasta koulutusjakson päätyttyä.

 

  • Päivien nollaus ja 80 % suojasääntö

Työttömyyskassa seuraa maksujakson aikana työssäoloehdon 26 työssäoloviikon täyttymistä. Tarkastelujakso on 28 kuukautta, jonka aikana kaikki sellaiset viikot, joissa työaika on ollut vähintään 18 h/viikko ja palkka työehtosopimuksen mukainen, kartuttavat työssäoloehtoa. Tarkastelujaksoa pidentää ns. hyväksyttävä poissaolo työmarkkinoilta, kuten esim. asevelvollisuus, äitiysloma, hoitovapaa, opiskelu jne. Seuranta on välttämätön, sillä aina kun uusi 26 viikon työssäoloehto täyttyy, nollataan aikaisemmin maksetut päivät ja enimmäisaika alkaa alusta.

Päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei lasketa uudelleen, vaikka täyttää työssäoloehdon, jos uudelleen lasketun palkan mukainen päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja jos päivärahan perusteena oleva palkka on laskettu edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa. Jos henkilö täyttää uuden 26 viikon työssäoloehdon ennen ansiopäivärahan enimmäiskeston täyttymistä, täysimääräinen päiväraha ilman lapsikorotuksia tai korotettua ansio-osaa on vähintään 80 % edellisestä päivärahasta ilman lapsikorotusta.

 

Työttömyyskassalle on ilmoitettava myös ne jaksot, joilta ei haeta päivärahaa esim. yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö, sairasajat jne. ja lähetettävä palkkatodistus koko työjaksolta. Ilmoita myös mm. sairaus- ja opiskeluajat ja liitä todistukset niistä. Kassa ei voi maksaa päivärahaa, jos välissä on ”selvittämättömiä” viikkoja. Ensisijaisen tärkeää on, että hakija pyytää työnantajalta välittömästi työsuhteen päätyttyä palkka- ja työtodistukset ja, että kaikki sairaspäiväraha tms. todistukset ovat tallessa, koska niitä voidaan tarvita pitkiltä ajoita taannehtivasti.

akt

 

itf

tatsi