Tietoa etuuksista / Työttömyysturvasanasto

Työttömyysturvasanasto

Enimmäisajan laskurin nollaus

Työttömyyskassa nollaa (500)/400/300 päivän laskurin aina sen jälkeen, kun jäsen on ollut työssä vähintään 26 kalenteriviikkoa viimeisen 28 kuukauden aikana. Työssäoloehtoa kartuttaa jokainen vähintään 18 tunnin työviikko, josta on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, täytyy palkan vuonna 2017 olla kokoaikatyöstä vähintään 1 187 € kuukaudessa.

 

Ansiopäiväraha

Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja lapsikorotuksesta. Perusosa on samansuuruinen kuin Kelan maksama täysimääräinen peruspäiväraha (vuonna 2017 32,40 €/pv). Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää taitekohdan (3 078,00 € vuonna 2017), ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 %. Ansio-osan suuruus on sidottu päivärahan hakijan palkkatuloihin.

Päiväpalkka lasketaan hakijan palkkatulojen keskiarvosta. Ansiopäivärahaa voi saada työttömyyskassan jäsen, joka täyttää ansiopäivärahan maksamisen edellytykset, kuten esimerkiksi jäsenyys- ja työssäoloehdon.

 

Lisäpäiväoikeus

Lisäpäiväoikeus tarkoittaa päivärahan maksamista enimmäisajan ylittävältä ajalta. Eläkettä kerryttävää työtä tulee olla vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Ansiopäivärahaa maksetaan enimmäisajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona täyttää 65 vuotta, jos on syntynyt:

1) vuonna 1950 - 1954 ja jos on täyttänyt 59 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä;

2) vuonna 1955 tai 1956 ja jos on täyttänyt 60 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä;

3) vuonna 1957 tai sen jälkeen ja jos on täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä.

Jos jäsenelle maksetaan jo lisäpäiviä, häneltä ei enää nollata päiviä eikä ansiopäivärahaa määritellä uudelleen, vaikka hän olisi työssä ja hänelle täyttyisi uusi 26 viikon työssäoloehto lisäpäivien maksamisen aikana.

 

Jatkohakemus

Jatkohakemuksella tarkoitetaan työttömyyspäivärahan jatkohakemusta, joka postitetaan kotiin jokaisen maksun yhteydessä. Päivärahaa voi aina hakea jatkohakemuksella, jos päivärahan hakemisessa on ollut enintään kuuden kuukauden tauko esimerkiksi työssäolon vuoksi, muutoin hakeminen tapahtuu alkavalla hakemuksella.

Voit hakea päivärahaa jatkohakemuksella myös verkkopalvelun kautta, joka on paperiseen jatkohakemukseen verrattuna nopeampi hakemistapa. Verkkopalvelussa jatkohakemuksen voit täyttää, jos päivärahan hakemisessa on ollut enintään kolmen kuukauden tauko.

 

Karenssi

Karenssit ovat TE-toimistojen asettamia ajanjaksoja, joilta päivärahaa ei voida maksaa. Karenssin pituus voi olla 15, 30, 60 tai 90 päivää. Työttömyyskassa ei voi vaikuttaa siihen, asetetaanko hakijalle karenssi vai ei, koska karenssin asettaminen on aina työvoimapoliittinen asia. Jos hakijalle asetetaan karenssi, TE-toimisto lähettää työttömyyskassalle asiasta työvoimapoliittisen lausunnon. Työttömyyskassa antaa hakijalle päätöksen lausunnon mukaisesti. Hakija voi tämän jälkeen valittaa päätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle.

 

Lapsikorotus

Ansiopäivärahaan maksetaan lapsikorotusta. Lapsikorotus maksetaan alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta. Vuonna 2017 lapsikorotus on 5,23 € yhdestä lapsesta, 7,68 € kahdesta lapsesta ja 9,90 € kolmesta tai useammasta lapsesta. Vuorottelukorvaukseen ja liikkuvuusavustukseen ei makseta lapsikorotusta.

 

Liikkuvuusavustus

Uusi vuoden 2017 alusta maksettava etuusmuoto. Lue lisää: Tietoa etuuksista / Liikkuvuusavustus

 

Lomautus

Työntekijä voidaan lomauttaa työsuhteestaan joko toistaiseksi tai määräajaksi. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisena taikka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä.

 

Omavastuuaika

Omavastuuaika on 7 työpäivää vastaava aika. Omavastuuaika asetetaan aina silloin, kun henkilö hakee ensimmäistä kertaa päivärahaa, ja hän on täyttänyt työssäoloehdon sekä jäsenyysehdon. Uusi omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti enintään kerran vuodessa.

1.1.2017 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä omavastuuaika piteni 5 päivästä 7 päivään.

Omavastuuaika vastaa kokonaan työttömällä viittä päivää. Jos hakija on osa-aikatyössä, omavastuuaikaan lasketaan ne tunnit, jolloin ei ole ollut työtä. Jos hakijan päivittäinen työaika on 4 tuntia päivässä ja 20 tuntia viikossa ja alan täysiaikainen työ on 40 tuntia viikossa, voidaan omavastuuaikaan laskea 4 tuntia päivää kohti ja 20 tuntia viikkoa kohti. Näitä omavastuutunteja täytyy olla yhteensä 7 x 8 tuntia eli 56 tuntia, ennen kuin omavastuuaika on täyttynyt. Omavastuuajan tulee täyttyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana.

 

Osa-aikainen työ

Mikäli työnhakija tekee lyhyitä, enintään kaksi viikkoa kestäviä kokoaikaisia työsuhteita tai jatkuvaa tai tilapäistä osa-aikatyötä, maksetaan hänelle soviteltua päivärahaa neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Jos kokoaikainen työsuhde kestää yli kaksi viikkoa, maksetaan muilta sen maksujakson työttömyyspäiviltä täyttä työttömyyspäivärahaa.

 

Palkkatyöntekijä

Palkkatyöntekijäksi katsotaan palkansaaja, jonka toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Palkansaajakassan jäseneksi pääsee vain palkansaaja ja ainoastaan palkansaaja voi vakuuttaa itsensä palkansaajakassassa työttömyyden varalle. Huomaa, että puolison omistamassa yrityksessä työskentely ei ole työttömyysturvassa tarkoitettua palkkatyötä.

 

Soviteltu päiväraha

Työttömyyskassa voi maksaa soviteltua päivärahaa, jos hakija on osa-aikatyössä tai hän on kokoaikatyössä enintään kaksi viikkoa. Soviteltu päiväraha lasketaan siten, että puolet ennakonpidätyksen alaisesta palkasta vähentää hakijan täyttä päivärahaa kuukauden ajalle. 1.1.2014 lukien on sovitellussa päivärahassa ns. suojaosa, joka on kuukauden jaksossa 300,00 euroa ja neljän viikon jaksossa 279,00 euroa. Pääsäännön mukaan 50 prosenttia suojaosan ylittävästä osasta vähentää maksetavaa päivärahaa. Työstä saatava palkka ja päiväraha saavat olla yhteensä enintään kuitenkin 100 prosenttia päivärahan perustepalkasta.

Esimerkki: Päivärahan perustepalkka on 2 500,00 euroa kuukaudessa. Henkilö tekee osa-aikatyötä, josta saanut palkkaa yhteensä 920,00 euroa. Palkanmaksujakso on neljä viikkoa, jonka vuoksi hakemisjakso ja sovittelujakso ovat myös neljä viikkoa. Suojaosan suuruus on 279,00 euroa. Työtulo, joka otetaan huomioon sovittelussa on 920-279 = 641,50 euroa, josta 50 prosenttia on 320,50 euroa. Kokonaan työttömän päiväraha yhdellä lapsikorotuksella on 75,56 euroa päivässä. Työtulon vaikutus päivässä on 16,03 (320,50:20) päivässä. Soviteltua päiväraha on 75,56 - 16,03=59,53 euroa päivässä ja 1 190,60 euroa neljältä viikolta (20 x 59,53).

 

Soviteltu päiväraha ja enimmäisajan "laskuri"

Soviteltuina maksetut ansiopäivärahapäivät kuluttavat ansiopäivärahan enimmäisaikaa tavallista hitaammin.

Esimerkki enimmäisajan kulumisesta sovittelun aikana: Jos kokonaan työttömän henkilön ansiopäiväraha on 50 euroa päivässä ja hänelle maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa 200 euroa kuukaudessa, kuluu enimmäisajasta kuukauden aikana 4 päivää (200:50=4).

Soviteltuna maksettu korotettu ansio-osa kuluttaa korotetun ansio-osan maksamisen enimmäisaikaa jokaiselta maksetulta päivältä, riippumatta maksetun etuuden suuruudesta.

 

Työkyvyttömyyden tai sairauden vaikutus työttömyysturvaan

Työkyvytön henkilö voi olla työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Työ- ja elinkeinotoimisto ei tutki työkyvyttömyyttä työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä. Henkilö, joka on kokoaikaisessa työ- tai virkasuhteessa, voi saada työttömyysetuutta

  • jos hän on saanut enimmäisajan (300 päivää) sairauspäivärahaa,
  • hänen työkyvyttömyytensä jatkuu edelleen (tarvittaessa lääkärintodistus),
  • hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty ja
  • hänen työnantajallaan ei ole tarjota hänen työkykyään vastaavaa työtä.

 

Työssäoloehto

Työssäoloehtovaatimus on 26 viikkoa. Työssäoloehdon tulee täyttyä työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Työssäoloehdon ei tarvitse täyttyä yhdenjaksoisesta työsuhteesta, vaan työviikkoja voi kerätä esimerkiksi tilapäistöistä. Työssäoloehdon tulee täyttyä kassan jäsenyysaikana. Työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää ns. hyväksyttävästä syystä. Näitä ovat esimerkiksi päätoiminen opiskelu, palkaton sairausloma, asevelvollisuus ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito.

 

Työssäoloehtoon laskettava työviikko

Työssäoloehtoon lasketaan sellainen kalenteriviikko, jonka aikana jäsen on ollut työssä vähintään 18 tuntia ja palkka on ollut työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, täytyy kokoaikatyön palkan olla vuonna 2017 vähintään 1 187 € kuukaudessa, jotta työ kelpaa työssäoloehtoon.

 

Työsuhteen päättyminen

Työsuhde päättyy joko irtisanomiseen tai määräaikaisen työsuhteen päättymiseen. Mikäli toistaiseksi voimassa oleva työsuhde päättyy irtisanomiseen, jää työntekijä irtisanomisajan jälkeen työttömäksi. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman erillistä ilmoitusta sovittuna päivänä. Oikeus ansiopäivärahaan alkaa omavastuuajan jälkeen. Maksun alkamista voivat siirtää myös mahdolliset jaksotukset.

 

Uusi, ns. alkava hakemus

Työttömyyskassa tarvitsee ansiopäivärahahakemuksen aina sen jälkeen, kun jäsen hakee päivärahaa ensimmäistä kertaa tai jos edellisestä päivärahan hakemisesta on kulunut yli kuusi kuukautta. Jos jäsen on työssä vaikkapa kolme kuukautta, jäsen voi hakea päivärahaa jatkohakemuksella, joka postitetaan kotiin jokaisen maksun yhteydessä.

 

Vakuutusehto

Vakuutusehto tarkoittaa sitä, että työstä maksetun palkan tulee olla ollut vakuutettua palkkaa ja jäsenen täytyy olla työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa ja täyttää tänä aikana työssäoloehto saadakseen ansiopäivärahaa.

 

Yrittäjä

Työttömyysturvassa päätoimiseksi yrittäjäksi voidaan katsoa myös henkilö, joka työskentelee palkkatyöntekijänä. Yrittäjänä pidetään myös työsuhteessa olevaa henkilöä, joka omistaa joko yksin tai yhdessä perheensä kanssa riittävän suuren osan siitä yrityksestä, jossa hän työskentelee. Johtavassa asemassa työskentelevä henkilö on yrittäjä, jos hänellä itsellään on vähintään 15 % tai hänen perheellään on vähintään 30 % omistusosuus kyseisestä yrityksestä. Muussa kuin johtavassa asemassa työskentelevä henkilö on yrittäjä, jos hänellä tai hänen perheellään on vähintään 50 % omistusosuus yrityksestä.

Yrittäjä ei voi vakuuttaa itseään työttömyyden varalle palkansaajakassassa. Jos olet epävarma oletko palkkatyöntekijä vai yrittäjä, voit tiedustella asiaa TE-toimistosta.

Sivutoiminen yrittäjä voi saada päivärahaa, jos yritystoiminta on niin pienimuotoista, että henkilö voi samanaikaisesti ottaa vastaan kokoaikatyön. Sivutoimisen yrittäjyyden ratkaisee aina TE-toimisto, ei työttömyyskassa.

akt

itf

tatsi