Usein kysyttyä / Lakimuutokset 1.1.2017

Lakimuutokset 1.1.2017

Hallitus on antanut useita lakiesityksiä eduskunnalle liittyen työttömyysturvaan ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joiden on esitetty tulevan voimaan 1.1.2017. Lakimuutosten eduskuntakäsittely on loppusuoralla, mutta lakeja ei ole vielä vahvistettu.

 

Olemme koonneet alle tietopaketin hallituksen esittämistä työttömyysturvaan liittyvistä lakimuutoksista. Listassa on myös kaksi jo aiemmin vahvistettua lakia, joiden soveltaminen tulee voimaan 1.1.2017. Otsikkoa klikkaamalla näet esityksen sisällön pähkinänkuoressa.

Ansiopäivärahan enimmäismaksuaika lyhenee (hyväksytty 16.11.2016)

Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahan kesto lyhenee pääsääntöisesti 500 päivästä 400 päivään. Niille työttömille, joille ei ole vielä kertynyt kolmen vuoden työhistoriaa, ansiopäivärahaa maksetaan enintään 300 työttömyyspäivältä. Yli kolme vuotta työhistoriaa kerryttäneille maksetaan jatkossa ansiopäivärahaa enintään 400 päivältä. Niille työttömille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana, maksetaan ansiopäivärahaa enintään 500 päivän ajalta.

 

Uusi lyhyempi enimmäisaika koskee niitä henkilöitä, joiden päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Korvaukseton omavastuuaika pitenee seitsemään päivään (hyväksytty 16.11.2016)

Työttömyyden alkaessa ja silloin, kun ansiopäivärahan edellytyksenä oleva työssäoloehto täyttyy uudelleen, asetetaan seitsemän päivän mittainen omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta etuutta. Nykyisin omavastuuaika on viiden päivän mittainen.

 

Seitsemän päivän omavastuuaika koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Korotusosia poistetaan ja heikennetään (hyväksytty 16.11.2016)

Pitkän työuran (20 vuoden) jälkeen 90 päivältä maksettava korotusosa ja korotettu ansio-osa poistuvat kokonaan. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan edelleen korotusosaa, mutta korotusosaa alennetaan 58/35 %:sta 55/25 %:iin.

 

Pitkän työuran perusteella voidaan maksaa korotusosaa 30.6.2017 asti, jos työsuhde päättyy viimeistään 31.12.2016.

Korotusosien määrä alenee välittömästi kaikilla saajilla (myös pitkän työuran perusteella korotusosaa 1.1.-30.6.2017 saavat).

 

Lisätietoa: TYJ:n tiedote 29.11.2016 | Korotetun ansiopäivärahan taso laskee merkittävästi vuodenvaihteessa

Ennen 1.7.2012 asetetut työssäolovelvoitteet lakkaavat 31.12.2016 (vahvistettu 8.6.2012)

Työttömyysturvalakiin 1.7.2012 voimaan tulleen muutoksen myötä kaikki ennen 1.7.2012 asetetut työssäolovelvoitteet vanhenevat 31.12.2016. Näin ollen työnhakijalla, joka on menettänyt oikeutensa työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia ennen 1.7.2012, voi muiden edellytysten täyttyessä olla oikeus etuuteen 1.1.2017 alkaen. 1.7.2012 jälkeen asetetut työssäolovelvoitteet vanhenevat aina viimeistään viiden vuoden kuluttua asettamispäivästä.

TE-toimistot huolehtivat, että työnhakijana olevien henkilöiden työttömyysturvatilanne otetaan käsittelyyn vuoden 2016 loppuun mennessä.TE-toimisto ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä työnhakijana oleviin henkilöihin, joilla on vanha työssäolovelvoite.

 

Mikäli TE-toimiston lausunnon mukaan sinulla on 1.1.2017 alkaen oikeus työttömyysetuuteen, ja olet täyttänyt Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenyys- ja työssäoloehdon, voit hakea ansiopäivärahaa aikaisintaan tammikuussa 2017. Työttömyysetuutta haetaan aina jälkikäteen. Muista kuitenkin hakea ansiopäivärahaa viimeistään kolmen kuukauden sisällä haettavan jakson ensimmäisestä päivästä.

60 vuotta täyttäneet työllistämisvelvoitteen piiriin 1.1.2017 alkaen (vahvistettu 30.12.2014)

1.1.2017 alkaen sovellettavan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muutoksen myötä TE-toimiston tulee järjestää 60 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle mahdollisuus työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön muun kuin kunnan palveluksessa ennen kuin hänen oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan takia. Työllistymistä edistävä palvelu tai palkkatuettu työ on järjestettävä kestoltaan vähintään sellaisena, että työnhakija täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon.

Jos paikkaa ei löydy, on työnhakijan kotikunnan järjestettävä TE-toimiston osoituksesta työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi. Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä.

Lisätietoa työllistämisvelvoitteesta antaa TE-toimisto.

Työttömän määräaikaishaastattelut kolmen kuukauden välein (hyväksytty 13.12.2016)

Nykyään TE-toimisto haastattelee työttömän ensimmäisen kerran kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. TE-toimisto voi kuitenkin olla järjestämättä tätä ensimmäistä haastattelua, jos se on ilmeisen tarpeetonta. Lakimuutoksen myötä TE-toimiston olisi kuitenkin järjestettävä työttömälle haastattelu viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ja tämän jälkeen aina kolmen kuukauden välein.

Työn vastaanottovelvollisuutta tiukennetaan (hyväksytty 20.12.2016)

Lakimuutoksen myötä työttömällä ei enää olisi kolmen kuukauden ammattitaitosuoja-ajan jälkeen pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työstä, vaikka työstä maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömänä ollessa maksettu työttömyysetuus.

Jos työtön kieltäytyisi varmasta työpaikasta, hänelle asetettaisiin 90 päivän korvaukseton määräaika eli karenssi nykyisen 60 päivän karenssin sijasta. Karenssi alkaisi vasta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä.

Oman auton käyttämistä työmatkoihin edellytettäisiin myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Nykyisin edellytetään vain joukkoliikenteen käyttämistä. Oman auton hankkimista ei edellytettäisi.

Työssä olevia ohjattaisiin pysymään työssä poistamalla työttömyysturvalaista mahdollisuus erota työssäkäyntialueen ulkopuolella (80 kilometriä kotoa) olevasta työstä työttömyysetuutta menettämättä, jos kokoaikatyön työmatkoihin kuluu päivässä keskimäärin enintään kolme tuntia.

Työttömät velvoitettaisiin lisäksi osallistumaan pääsääntöisesti kaikkiin heille tarjottuihin palveluihin, vaikka palvelusta ei ole sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sen korvaavassa suunnitelmassa.

Laki rekrytointikokeilusta 2017–2018 (hyväksytty 13.12.2016)

Hallitus on esittänyt väliaikaista lakia soveltuvuuden arvioimiseksi järjestettävästä työkokeilusta eli rekrytointikokeilusta. Lakimuutoksen myötä työtön ja työnantaja voisivat selvittää, sopiiko työtön tiettyyn työhön enintään yhden kuukauden kestävällä rekrytointikokeilulla. Jos työnantaja palkkaa rekrytointikokeiluun osallistuneen henkilön samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin kokeilun jälkeen, kokeiluaika vähennettäisiin koeajasta.


Rekrytointikokeilun ajalta maksettaisiin samaa työttömyysetuutta, jota henkilö saisi työttömänä ollessaan. Koska kyseessä ei kuitenkaan olisi työllistymistä edistävä palvelu, kokeilun ajalta ei maksettaisi kulukorvausta tai korotettua päivärahaa palvelun perusteella.

Rekrytointikokeilu tähtää työsuhteen syntymiseen kokeilun jälkeen eli se olisi tarkoitettu tilanteisiin, joissa työnantajalla olisi tosiasiallisesti tarjolla työtä. Rekrytointikokeilu olisi vapaaehtoinen. Sillä ei olisi vähimmäiskestoa tai -laajuutta ja sen voisi myös lopettaa ilman seurauksia. Poissaoloilla ei olisi vaikutusta työttömyysturvaan ja niistä ei tarvitsisi ilmoittaa.

Liikkuvuusavustus (hyväksytty 13.12.2016)

Lakimuutoksen myötä ansiopäivärahan saajat tulisivat liikkuvuusavustuksen piiriin. Liikkuvuusavustuksen, jonka voi käyttää työn vastaanottamisesta aiheutuviin työmatka- tai muihin kustannuksiin tai työpaikkakunnalle muuttamiseen, maksaisi ansiopäivärahan saajalle työttömyyskassa. Liikkuvuusavustusta myönnettäisiin työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle, joka ottaa vastaan vähintään kaksi kuukautta kestävän työsuhteessa tehtävän työn (jossa työaika on keskimäärin vähintään 18 tuntia viikossa), ja jonka työmatkan kesto olisi kokoaikatyössä keskimäärin yhteensä yli kolme tuntia päivässä ja osa-aikatyössä keskimäärin yli kaksi tuntia päivässä.

Työttömän olisi haettava liikkuvuusavustusta kassasta ennen työsuhteen alkamista. Liikkuvuusavustus olisi peruspäivärahan suuruinen (noin 700 €/kk) ja sitä maksettaisiin työsuhteen kestosta riippuen 30–60 päivän ajanjaksolta.

Ansiosidonnaista päivärahaa lyhyen päätoimisen yritystoiminnan ajalta (hyväksytty 13.12.2016)

Lakimuutoksen myötä työnhakijalla olisi oikeus soviteltuun ansiosidonnaiseen päivärahaan enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta. Yritystoiminnasta saatava työtulo otettaisiin huomioon maksettavan työttömyysetuuden määrässä.

Aiemmin soviteltua päivärahaa on voitu maksaa vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta. Päätoiminen yritystoiminta on estänyt päivärahan maksamisen.

Palkanalennus tuotannollisista ja taloudellisista syistä ei vaikuttaisi päivärahaan (hyväksytty 13.12.2016)

Lakiin palautettaisiin vuosina 2010–2012 ja 2014–2015 voimassa ollut säädös, jonka mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty palkanalennus ei vaikuttaisi päivärahan määrään eli ansiosidonnainen päiväraha laskettaisiin palkanalennusta edeltävän palkan mukaan.

Tarkoituksena on, että tuta-syistä tehty palkanalennus ei vaikuttaisi ansiopäivärahaan alentavasti, jos työntekijä myöhemmin lomautetaan tai hänen työsuhteensa päättyy.

Palkkatukityö (hyväksytty 13.12.2016)

Palkkatukityö on työtä, jonka palkkakustannuksiin työnantaja on saanut tukea TE-toimistolta. Nykyisin palkkatukityö kerryttää ansiopäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa täytenä.

Lakimuutoksen myötä vain 75 % palkkatukityöstä luettaisiin työssäoloehtoon. Palkkatukityössä olisi siis työskenneltävä vähintään 35 viikkoa, jotta 26 viikon mittainen työssäoloehto täyttyisi. Työssäoloehto kertyisi kuitenkin jatkossakin täytenä, jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella.

Lisäksi palkkatuelle asetettaisiin enimmäismäärä, sen kestoa lyhennettäisiin 24 kuukaudesta 12 kuukauteen ja sitä alettaisiin rahoittaa työttömyysmäärärahoista. Palkkatuen maksaisi jatkossakin TE-toimisto.

Omaehtoiset opinnot (hyväksytty 13.12.2016)

Lakimuutoksen myötä omaehtoisen opintojen ajalta ei enää maksettaisi kulukorvausta. Muutos koskisi opintoja, jotka on aloitettu (ja joiden tukeminen on aloitettu) 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Omaehtoisten opintojen edellytykset väljenisivät hieman ja opintojen enimmäisaika pitenisi 48 kuukauteen silloin, kun kyse on perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta.

akt

 

itf

tatsi